Ajankohtaista

04.04.2024

Korjausliike antaa elinkaarelle uuden suunnan

Korjausliike antaa elinkaarelle uuden suunnan

Tarve rakennuksen laajamittaiselle saneeraukselle syntyy yleensä rakenteiden ja tekniikan teknisen käyttöiän päättymisestä tai rakennuksen käytettävyyteen liittyvistä näkökulmista. Teknisten ja toiminnallisten parannusten yhteydessä on kuitenkin aina mahdollisuus parantaa rakennuksen suorituskykyä myös energia- ja ympäristötehokkuuden näkökulmasta, vaikka se harvoin onkin suurin ajuri muutostöiden käynnistämiselle.

Energiahukka kannattaa muuttaa elinkaarihyödyiksi

Luvanvaraisten korjaustöiden yhteydessä energiatehokkuutta tulee tarkastella vähintään ympäristöministeriön asetuksen (4/13) mukaisesti huomioiden joko rakennusosakohtaiset vaatimukset tai koko rakennuksen laskennallisen energiatehokkuuden paranemisen. Suuremman saneerauksen yhteydessä rakennuksen energiatehokkuutta on kuitenkin mahdollista – ja usein myös taloudellisesti kannattavaa – parantaa asetuksen vaatimustasoa korkeammalle. Muutos- ja korjaustöiden yhteydessä tehtävillä lisäinvestoinnilla voi olla huomattavasti lyhyempi takaisinmaksuaika, kuin tilanteessa, jossa sama toimenpide toteutettaisiin erillisenä energiatehokkuusinvestointina.

Saneerausta suunniteltaessa kannattaa siis käyttää tovi myös energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden suunnitteluun ja vaihtoehtojen vertailuun niiden elinkaarikustannusten ja -hyötyjen näkökulmasta. Teknisiä järjestelmiä uusittaessa voi olla mahdollista muokata näiden palvelualueita ja lisätä ohjausten tarpeenmukaisuutta. Erityisesti automaatiojärjestelmän uusiminen mahdollistaa usein siihen liitettyjen järjestelmien älykkäämmän ja tarpeenmukaisemman ohjauksen, kunhan näihin liittyvä potentiaali tunnistetaan, ja tarvittavat muutokset sisällytetään saneeraukseen. Tämänhetkisen käytön ja tarpeiden lisäksi on hyvä tarkastella myös rakennuksen tulevia tarpeita, jotta voidaan tunnistaa kehityspotentiaali tilojen muuntojoustavuuden parantamiseen saneerauksen yhteydessä.

Käytönaikaisten kustannus- ja ympäristöhyötyjen lisäksi energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaa usein positiivisesti myös sisäympäristön laatuun esim. valaistustason parantuessa, vedon tunteen vähentyessä ja ilmamäärien ohjautuessa todellisen tarpeen mukaan.

Maksimoi hankkeesi ympäristökädenjälki

Korjausrakentamisen ympäristönäkökohdat saattavat edelleen jäädä vähälle huomiolle, vaikka tietoisuus rakentamisen ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämisen mahdollisuuksista on lisääntynyt merkittävästi uudisrakentamisen hankkeissa. Myös saneeraushanketta suunniteltaessa on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan mahdollisuuksia ja sopivaa tavoitetasoa hankkeen ympäristönäkökohdille. Eri vaihtoehtoja vertailtaessa voidaan niiden vaikutuksia tarkastella myös esimerkiksi hiilijalanjäljen tai kiertotaloushyötyjen näkökulmasta.

Rakennuksen saneeraus purkamisen sijaan on jo itsessään iso ympäristöteko, joka mahdollistaa sen, että aikanaan rakentamisvaiheessa rakennukseen sitoutunut materiaali- ja energiapanos palvelee mahdollisimman pitkän elinkaaren ajan. Hyvä purkutöiden suunnittelu mahdollistaa sekä purettavien rakenteiden oikeasuhtaisen rajaamisen että purkumateriaalien hyötykäytön maksimoinnin. Laadukas purkukartoitus voi laskea myös purkutöiden kustannuksia, kun esimerkiksi haitta-aineet ja purettavien rakenteiden erityispiirteet ovat tiedossa jo purkutyötä tarjottaessa.

Toisinaan hiilijalanjälkivertailu korjausrakentamisen ja purkavan uudisrakentamisen välillä voi myös osoittaa, että purkava uudisrakentaminen on laskennallisten elinkaarivaikutusten näkökulmasta parempi vaihtoehto. Tulee kuitenkin muistaa, että kaikkia todellisia ympäristövaikutuksia ei voida arvioida laskennallisesti – yhtälö on usein osatekijöitään monimutkaisempi summa.

Negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämisen lisäksi on tärkeää huomioida mahdollisuudet positiivisten ympäristövaikutusten lisäämiseen. Voidaanko tontin kasvillisuutta kehittää paremmin biodiversiteettiä tukevaksi? Onko piharatkaisuilla mahdollisuus parantaa alueen hulevesien hallintaa? Pystytäänkö saneerauksen yhteydessä parantamaan käyttäjien mahdollisuuksia kestävien toimintatapojen käyttöönottoon? Mitä kiertotalousmateriaaleja hankkeessa voitaisiin hyödyntää? Nämä mahdollisuudet sellaisten positiivisten ympäristövaikutusten lisäämiseen, jotka ilman hanketta jäisivät toteutumatta, kuvaavat hankkeen ympäristökädenjälkeä.

Saneerauksen ympäristötavoitteet voivat olla monelta osin uudishanketta vastaavia: muuntojoustavuuden parantaminen, elinkaarikestävyyden ja korjattavuuden huomioiminen, vähähiilisyyttä parantavat ratkaisut, ympäristömyötäiset materiaalivalinnat sekä mahdollisuus rakennuksen ympäristösertifiointiin joko hankkeen yhteydessä tai sen jälkeen käyttöaikana. Uudishankkeen tavoin: aikainen lintu madon nappaa. Eli hankkeen alkumetreillä asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa helpommin, kustannustehokkaammin sekä kokonaisuuden kannalta järkevimmillä ratkaisuilla. 

Korjausrakentamisen hankkeet ovat usein monimutkaisia ja moniulotteisia kokonaisuuksia, joihin oman mausteensa tuo myös mahdollinen rakennuksen käyttö korjaustöiden aikana. Tavoitteiden yhteensovittaminen ja kokonaisratkaisun optimointi voi olla monimutkainen palapeli, johon voi vielä toteutuksen alettua ilmestyä uusia palasia soviteltavaksi. Tärkeintä on suunnitella saneeraus siten, että se pidentää rakennuksen elinkaarta, tukee rakennuksen tulevia tarpeita ja mahdollistaa tilojen aktiivisen käytön. Palapelipöydälle kannattaa kuitenkin muistaa ottaa jo alkuvaiheessa myös energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten palaset soviteltavaksi, jotta ne saavat mahdollisuuden muovautua oikeankokoisiksi suunnittelun edetessä. Parhaimmillaan pienet lisäpanostukset saneerauksen yhteydessä muuttavat koko rakennuksen elinkaaren suuntaa: kestävämmäksi niin ympäristö- ja energiatehokkuuden kuin tulevaisuusresilienssin näkökulmasta.

Blogin on kirjoittanut Satu Karjalainen, joka toimii HTJ:lla ympäristö- ja energiapalveluiden toimialapäällikkönä. Kestävän rakentamisen parissa hän innostuu erityisesti tarpeeseen soveltuvien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämisestä sekä siitä, että omalla työllä pystyy konkreettisesti vaikuttamaan ympäristövaikutuksia vähentävästi niin yksittäisissä hankkeissa kuin sitä laajemminkin.

Lisätietoja:

Satu Karjalainen
Toimialapäällikkö, Ympäristö- ja energiapalvelut
Rakennuttajatoimisto HTJ Oy
Puh. 044 257 3543
satu.karjalainen@htj.fi